keskiviikko 31. elokuuta 2022

kestovaippa postaus

Miten meistä tuli kestovaippa-perhe?

Olin jo esikoista odottaessani haaveillut kestovaippa-kokeiluista. Mutta en ollut sitten vielä niihin aikoihin riittävän kiinnostunut ottamaan selvää edes mistä niitä saisi. Oli riittävän paljon muutakin mietittävää, ajateltavaa ja valmistautumista kuin se missä vaipoissa vauva olisi. Muistan vilkaisseeni lyhyesti jotain sivuja esikoista odottaessa, mutta väsähdin jo lukiessani sisävaipoista, taskuvaipoista jne. Enkä jaksanut ottaa selvää mitä eroa niillä olisi jne. Noin vuosi sitten kun nuorin lapsistamme lähestyi 3-4kk ikää alkoi ajatuksia riittämään myös kestovaippa-asioille. Ajatus oli alkanut syventyä sille tasolle, että olin alkanut ajatella että ainakin nuorimmalla voisi olla kestovaipat ainakin päiväkäytössä. Koska esikoisen ollessa vielä vaipoissa tuli vaipparoskaa tuplasti enemmän ja niitä vaipparoskia sai olla jatkuvasti kiikuttamassa roskiin. Se alkoi tuntua raskaalta. Kannella painavia, haisevia roskia ulos. Näin syntyi ajatus, että voisi olla kiva jos vaipparoskaa kuluisi vähemmän ja olisi aina vaippoja, eikä niitä tarvitsisi niin paljon ostella kertakäyttöisenä.

Niinpä suorastaan opiskelin pitkin alkukevättä ja kesää v.2021 itsekseni kaikkea kestovaippoihin liittyvää. Luin kokemuksia, otin selvää mistä & minkälaisia kestovaippoja saa. Parkkeerasin jossain vaiheessa itseni facebookin kestovaippa kirppis-ryhmään, jossa voi ostaa & myydä käytettyjä kestovaippoja. Emme vielä kesällä ostaneet yhden ainoatakaan kestovaippaa. Halusin perehtyä aiheeseen ennen, kuin alkaisin pistää senttiäkään rahaa kestovaippoihin. Halusin olla teoriassa riittävän perehtynyt asiaan.

Alkusyksystä 2021 pian itä-helsinkiin takaisin muuton jälkeen aloin harkitsemaan taskuvaippojen ostamista. Meille kotiutuikin pian uusia pilvi-merkkisiä taskuvaippoja, joiden mukana tuli kaksi mikrokuitu-imua. Ihan aluksi meillä oli kyllä käytettynä kokeilussa, jotta uskalsin ostaa niitä lisää. Esikoinenkin innostui aluksi, kun sai valita minkä kuosisen laittaa päälleen. Meillä oli 2 koko käytössä eli koko joka pitäisi mennä 16 kg asti. Niiden mukana ostin sitten vielä erikseen bambufleece-imuja, jotka ovat jääneet melko suurilta osin käyttämättä. Pilvi-vaippojen käytön aikana havaitsin, että ne ovat ihan ok vaippoja ainakin nuorimmaiselle, mutta sitten suorastaan hurahdin niihin kun löysin itseni tekemässä lisää kestovaippa-ostoksia. Meille kotiutui hyvin pian snowcottonilta ostettuja alvababy-merkkisiä vaippoja. Ja näin minusta suorastaan tuli kuosi-hullu. Meidän ensimmäinen alvababy-vaippa oli sinisen värinen kukka-vaippa. Alvababy-vaippoja tilasin alkuun yhden kokeiluun & myöhemmin lisää huomatessani niiden istuvan hyvin. Ja edelleen ovat ahkerassa käytössä. Mutta meillä on edelleen kestovaippoja lähinnä päiväkäyttöön. 

Mieheni ei edelleenkään ole suuri kestovaippa-fani, eikä osallistu niiden pesemiseen...mitä en todellakaan missään vaiheessa odottanutkaan. Mieheni ei siltikään ole kestovaippojen käyttöä vastaan, vaan sulavasti & tottuneen oloisesti pukee tyttärellemme kestovaipan jos ne ovat valmiiksi koottuja. Ja on hänenkin täytynyt myöntää kestovaipoissa olevan paljon etua, vaikka niihin on saanut upotettua jonkun verran rahaa. 

Kestovaippojen hyödyt

Jos kestovaippoja huoltaa hyvin ne voivat kestää pitkälle aina seuraavalle lapselle ja näin ollen kuormittaa vähemmän mm. kukkaroa & luontoa. Jos sattuu saamaan useamman lapsen & säästää esim. uutena ostetut kestovaipat niin ehjät & hyvin säilyneet kestovaipat säästyvät hyvin seuraavalle lapselle jolloin alun iso vaippainvestointi maksaa itsensä takaisin. Tai vaihtoehtoisesti myy eteenpäin seuraavalle kestovaippailijalle, jolloin kestovaipoista saa pienen summan ikään kuin takaisin. Kun on hankkinut sopivan kestovaippa arsenaalin itselleen, ei ole huolta vaippojen loppumisesta kun muistaa vain pestä niitä. Kestovaipat eivät myöskään kokemuksemme mukaan haise, tavalla jolla kertakäyttövaipat haisevat jo ihan uutena. Kestovaippa ei juurikaan haise ellei unohda kestovaippa moneksi päiväksi lojumaan. 
Kestovaippoja on myös monenlaisia, joten niistä löytää todennäköisesti mieleisensä. Niin ja vaikka kestovaippa olisi rikkinäinen, ei sekään maailmanloppu ole. Niitä voi myös korjata ja jos tuntuu että ei itse osaa, niin moni kestovaippayrittäjä korjaa niitä taas käyttökuntoiseksi. Yhden tälläisen firman nimi on Babydot.

Kestovaippojen haitat

En keksi kovin montaa haittaa mitä olisi aiheutunut kestovaippojen käytöstä. Kuin että ne vievät säilytystilaa. 

Mistä kestovaippoja saa?

Teen tähän pienen luettelon mistä kestovaippoja voi  mm. ostaa & yrittäjät myös mielellään  neuvovat mikä sopisi ja joistain paikoista niitä on myös on tilattavissa omien toiveiden mukaan. Itse olen juurikin snowcottonilta tilannut mm. alvababy ja mama koala-merkkisiä vaippoja. Ja on tullut tilailtua myös babydot-nimisestä yrityksestä, uutena & käytettynä.

  • Snowcotton 
  • Babydot (Uusia & käytettyjä kestovaippoja)
  • Royalkestot 
  • Tuttimaakari
  • Jutta product (mm. niitä pilvi-vaippoja)
  • Myllymuksut (Kestovaippoja saatavilla ihan pakettisetteinä)
  • Nallekestot
Käytettynä kestovaippoja voi löytää kirppareilta, esim. nettikirppis: Vähänkäytetty, siellä olen joskus nähnyt pyörivän.

Mitä kannattaa muistaa jos ostaa esim. käytettynä?

  • Missä kunnossa vaippa on? (jos myyjä sanoo esim. Pul-kankaassa olevan reikä, niin itse jätän ostamatta tälläisen vaippa yksilön, silloin kosteussulkukangas ei toimi)
  • Muista että aina kaikki myyjät eivät kerro kestovaipan kuntoa rehellisesti, eikä sitä aina pysty kuvasta sanomaan . (Tämä on syy miksi olen päätynyt ostamaan kestovaippoja enemmän uutena  & käytetyt mieluiten yritykseltä jolloin tietää heidän kunnostaneen vaipan käyttökelpoiseksi)
  • Kysy onko kuminauhat ehjät (Huom. Kestovaippoja voi aika pitkälle korjata, esim. kuminauhat voi usein miten vaihtaa vaippoihin jos taito riittää. Tai sitten löytyy varmasti joku yrittäjä, joka maksua vastaan ne korjaa)
  • Ja aina voi kysyä miten vaippaa on esim. pesty (Kestovaippoja ei kannata tavallisilla pyykinpesuaineilla pestä)

Miten me säilytetään kestovaippoja?

  • Puhtaat pestyt, kuivuneet ja valmiiksi kootut kestovaipat ovat meillä sellaisissa isoissa koreissa, jotka on pyritty pitämään vähän sivussa jotta ne ei olisi ainakaan tiellä. Itse aina kokoan jokaisen vaipan pesun jäljiltä valmiiksi, jotta ne ovat aina käyttövalmiina kun niitä tarvitsee. Myöhemmin nämä kestovaippoja varten ostetut korit voivat toimittaa, vaikka lelukorin & pyykkikorin virkaa. Tai ne voi pistää kiertoon.
  • Likaisten vaippojen imut yleensä huuhtelen ja laitan ne kylpyhuoneessa olevaan ämpäriin. Tyhjät taskuvaipat, aio-vaipat(All in one), kuoret ym. menevät omaan ämpäriinsä. Jotkut pitävät niissä kantta, mutta me ei olla koettu tarpeelliseksi.  

Pesu & kuivatus

Meillä pestään kestovaipat yleensä muun pyykin ohessa. Taskuvaipat, kuoret ym. pesupussiin, joka kuitenkin jätetään auki jotta peseytyvät kunnolla. Käytämme hajusteetonta eco egg-pesumunaa pyykkien pesussa ja näin ollen vaipatkin ovat niillä pesty. Pyykkietikkaa olen saattanut käyttää joskus, jos on tuntunut tarpeelliselta. Isommat tuotokset vaipoista pönttöön ja tahrat sitten yleensä hoitanut käsin lavuaarissa, näin vaipat peseytyvät varmasti päätyessään pyykinpesukoneeseen. Eikä tarvita esihuuhtelu-ohjelmaa.

Kuivatamme vaipat pyykkitelineessä. Ja villahousut tasokuivatuksella. Mahdollisimman väljästi, jotta kuivuvat nopeammin. Taskuvaipat kuivuvat yleensä aio-vaippoja ja vaippa imuja nopeammin. 


Lopuksi kuvia kestovaipoista:




Tässä kuvassa on vierekkäin kaksi alvababy-merkkistä vaippaa. Sininen kukkakuosinen vaippa on mama koala-merkkinen, 1.0 versio. Nämä ovat onesize-kokoisia jotka käyvät 4-15 kg (alvababy). Mamakoalat käyvät 5,5-16kg. Täytyy muistaa, että kaikille lapsille ei sovi kaikki kestovaipat, joten kokeilemalla selviää omalle lapselle paras kestovaippa.
Meidän lapselle nämä ovat istuneet hyvin. 

Ulkopinta näissä on vedenkestävää & hengittävää TPU. Sisäpinta: Polyestermokkaa.










Tässä kuvassa on mikrokuitu-imuja. Nämä toimivat ns. nopeina imuina vaipoissa. Useinmiten kestovaipat tarvitsevat nopeaa & hidasta imua toimiakseen. Mutta meillä on toistaiseksi pärjätty nopeilla imuilla. 






 Toki olemme sitten välillä käyttäneet myös yhtä mikrokuituimua ja yhtä bambu imua yhdessä. Tämä imu kombo on tehnyt vaipasta ohuemman. Kuin kahdella mikrokuituimulla.








Tässä kuvassa on muutama valmiiksi pinottu kestovaippa. Tässä eivät ole kaikki omistamamme kestovaipat.










Myöhemmin kenties toinen kestoaiheinen blogipäivitys, joten pysy kuulolla jotta saat tietää mahdollisesti lisää kestovaipoista ja muista kestotuotteista.  







perjantai 22. heinäkuuta 2022

Miten meidän elämä muuttui lasten syntymän jälkeen?

 Meidän elämä muuttui ihan täysin v.2018 kun meidän esikoinen syntyi. Vauvan saaminen vaikutti myös kaverisuhteisiin. Ihmisiä suorastaan "tippui kelkasta", yksi kerrallaan sen jälkeen kun esikoinen syntyi. Siinä nopeasti tuli huomattua ketä oikeasti kiinnosti minun kuulumiset ym. Tavallaan sitä ymmärtää, tavallaan ei. Riippuu miltä kannalta asiaa katsoo. Jos mietin asiaa siltä kannalta, että olen kuitenkin edelleen sama Sonja, kuin ennen lasten saamista...Niin sitten en ihan täysin ymmärrä. Totta kai minun kuulumiset suurelta osin liittyy lapsiin väistämättä, mutta se ei tarkoita etteikö minun elämässä olisi muutakin. Totta kai alkuun, kun saimme esikoisen niin ensimmäiset kuukaudet elämä pyöri aika täysin vauvassa. Vähitellen sitä oli jälleen aikaa muullekin. Olen sitä mieltä, että viimeistään vanhemmaksi tulon myötä sitä selviää kuka on oikeasti ystävä, ketä oikeasti kiinnostaa sinun seura ja se mitä sinulle kuuluu? 

Suurin & olennaisin muutos lapsen syntymän jälkeen oli se miten paljon vähemmän on aikaa ihan itselleen, enää ei voinut tehdä asioita samalla lailla, kuin ennen tai niin paljon kuin ehkä olisi toivonut. Omia menoja on täytynyt kenties karsia ja suunnitella paljon aikaisemmin kuin ennen lapsia. Enää en voi lähteä yhtä spontaanisti tapaamaan ystäviä ilman lapsia, kuin silloin kun lapsia ei vielä ollut. Kahvikupillista ei saanut enää aamuisin juoda lämpimänä, vaan enemmänkin haaleana tai jo kylmänä. Oma ruokakin oli yleensä jo jäähtynyt, siinä vaiheessa kun ennätin jotain syödä. Muistan  kuitenkin että ruokahalunikin oli ihan muuttunut, kun esikoinen syntyi...alkuun ei tehnyt mieli syödä, lähinnä koska siihen ei voinut rauhassa keskittyä. Vähitellen sitä oli opittava syömään silloin, kuin lapsikin söi. Se oli helpompaa siinä vaiheessa, kun siirryttiin kiinteisiin ruokiin. Ja vessaankin pääsee yleensä jos on valmis pikku töppösten seuraavan perässä. Ja sitten se väsymys, kutsuisin sitä kestoväsymykseksi koska se on jatkuvaa. Yöunet, jos niitä ylipäänsä on ne ovat katkonaisia & lopulta minulle kävi esikoisen aikaa niin, että kun sain nukkua en välttämättä enää saanutkaan unta. Nämä ovat todennäköisesti ollut niitä suurempia muutoksia.

Maaliskuussa 2021 meille syntyi toinen lapsi. Elämä ei muuttunut yhtä paljon, kuin esikoisen syntymän jälkeen. Varmaankin senkin takia, että kaikki asiat eivät tulleet uutena kerralla. Vaan osasi jo odottaa mitä tuleman pitää. Suurin muutos meidän toisen lapsen syntymä on ollut meidän esikoiselle, joka joutui sopeutumaan siihen että ei ole enää perheen ainoa lapsi. Kävimme alussa todella isoja kahinoita & itkuja esikoisen kanssa, esikoisen kokiessa mustasukkaisuutta pientä tulokasta kohtaan. Äitinä oli raskasta seurata mitä rakas pieni esikoinen joutui käymään läpi. Me olimme vanhempina tahtoneet saada toisen lapsen, mutta esikoinen ei ollut siitä pyytänyt. Poikamme oli hieman reilu 2 v ja 3kk ikäinen, kun hänestä tuli isoveli. Minulle nousee vieläkin välillä kyyneleet silmiin, kun mietin sitä aikaa kun pieni poikamme itki sylissäni hämmentyneenä tilanteesta. Olen kuitenkin saanut ilolla seurata, kuinka hyvin loppujen lopuksi esikoinen on ottanut pikkusiskonsa vastaan. Miten hellästi & suloisesti hän siskoaan kohtelee. Halaa & silittelee ja toistelee "ei hätää", jos tyttäremme esim. itkee. Tähän tilanteeseen päästiin kuitenkin vasta raskaan totuttelun myötä. Merkityksellistä & tärkeää kaiken keskellä on ollut totta kai antaa pojallemme myös täysin kahdenhetkistä aikaa. Minulle on ollut alusta lähtien selvää, että esikoisemme kuuluu saada myös vanhempien kanssa aikaa ilman pikkusiskoa. Helpottaahan se jo niitä mustasukkaisuuden tunteita, mitkä ei varmaan koskaan täysin poistu. 

Jos kuitenkin mietin millä tavoin tyttäremme syntymä muutti minun elämää...Niin varmaankin niin, että lapsiin liittyvät asiat pitää miettiä yleensä tuplaten. Hankintoja pitää tehdä tuplaten, rahaa menee enemmän. Kaikkea ylipäänsä kuluu tuplaten. Vaikka toisaalta myös esikoiselta säästyi vaatteita ym. joita olemme pukeneet tyttärellemme. Aikaa kuluu lasten kanssa enemmän, esim. ulos lähdöt on pidempiä. Siinä missä yhden lapsen kanssa ulos pääsee nopeammin, kahden kanssa menee kauemmin. Tilaakin tarvittaisiin enemmän kodissa. Toistaiseksi asumme kolmiossa. Tyttäremme kasvaessa tulemme kuitenkin tarvitsemaan lisähuoneen, jolloin pitäisi harkita muuttaa neliöön. Taloudellinen tilanne tällä hetkellä vain ei salli muuttaa yhtään isompaan. 

Lopuksi vielä: 

Päivääkään en pois vaihtaisi. Lasten myötä asioita on muuttunut, poistunut jne. Tilalle on tullut kuitenkin paljon muuta sisältöä. Lasten kanssa ei ehdi tulla tylsää. Lapset osaa yllättää, opettaa. Vanhemmuus kasvattaa. Väittäisin että esim. ajanhallintani on kenties parempaa lasten syntymisen jälkeen, kuin ennen heitä.  Lapseni ovat minulle super rakkaita.




keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Voi miten iloiseksi tulin kun...

 Tulin tänään erityisen hyvälle tuulelle, kun tapasin pitkästä aikaa opiskelukaveriani. Tai siis pikemminkin, hyvää ystävää. Hän tuli käymään oman suloisen pienen poikansa kanssa. On ihana kun hyviä ystäviä kenen kanssa voi jakaa arjen ilot & surut, puhua sellaisista asioista joista ei tule puhuttua omalle aviomiehelle. Sanoa ihan ääneen, että sitä on aika usein hiton väsynyt! Ja miten sitä joskus haluaisi uppoutua ihan omiin juttuihin ilman, että joku roikkuu lahkeessa jopa vessaan asti. Kun kaiken tämän sai sanottua pitkästä aikaa jollekin ihan ääneen...Niin jo se helpotti paljon. Huomasin miten paljon olin kaivannut ystävän kanssa juttelua. Vertaistuki on hyödyksi kenelle vain oli missä elämäntilanteessa tahansa. Ei ole helppoa olla vanhempi, ei ole helppoa olla hälytysvalmiudessa 24/7. Ei ole palakakkua, kun laitat kaksi tenavaa lähtövalmiiksi ulos. Tai herätä aamulla laittamaan lapsille aamupalaa sen jälkeen, kun et ole juurikaan nukkunut yöllä. Kaikesta huolimatta rakastan suuresti lapsiani, enkä vaihtaisi päivääkään. Nautin elämästä äitinä on suloista katsoa, kun esikoiseni antaa halauksia pikkusiskolleen tai kun tyttäreni itkiessä, poikani silittää ja lohduttaa: "Ei hätää" Siinä unohtuu ainakin hetkeksi ne vaikeat hetket. Ei ole äitiydessä suoraa tietä, siinä on mäkiä matkan varrella. On töyssyä, kuoppaa ja heikompaa hirvittää. Ja tässä hommassa ei ole edes mitään turvavöitä, ei ole mitään takuita että onnistuu. Ainoa asia mitä voi...On vaan yrittää parhaansa & toivoa että hyvä tulee.

Ja jos tätä tekstiä mun lisäksi joku lukee, niin hei tää on elämää, ei kaikkea tarvitse niin vakavissaan ottaa. Elämässä on hyvä olla hieman säröjä, huumoria jne. 

Että tälläisiä lyhyitä ajatuksen virtoja, ihan ääneen sanottuna.


maanantai 13. kesäkuuta 2022

Muutosten tuulet

Meidän perheessä on tapahtunut paljon. En ole ehtinyt juurikaan pitää tätä blogia aktiivisena sen jälkeen, kun meidän tytär syntyi maaliskuussa 2021.
Kirjoitan seuraavaan postaukseen synnystarinan ja muutakin on luvassa kun vain ehdin kirjoittamaan.
Tähän väliin haluan kuitenkin kirjoittaa hieman muista meidän perheessä tapahtuneista muutoksista. Jotkut muutoksista on sellaisia, että olen suunnittelut että niistä kirjoitan omat postaukset myöhemmin.

Tämä postaus käsittelee kuitenkin meidän ns. Paluumuuttoa. 
Meidän perheemme muutti itä-helsingistä, länsi-helsinkiin v.2019. Sitä ennen olin itse ollut siihen hetkeen asti koko ikäni itä-helsinkiläinen. Voin sanoa, että melkein 2 vuotta mitä ehdittiin perheen kanssa asua länsi-helsingissä, en oikein koskaan tottunut siellä asumaan. 
Joten olin onnesta soikeana, kun meidän perhe sai loppukeväästä 2021 asuntotarjouksen. Itä-helsinkiin valmistui elokuussa kaupungin uusia vuokra-asuntoja. 
Elokuun viimeinen päivä me sitten lopulta muutettiin. Näin meistä tavallaan tuli paluumuuttajia. 
Kotimme on ihana, alue ihana. Ja täällä on rauhallista asua. Sen lisäksi on ihana kun tuttuja ihmisiä asuu lähellä, kuten kavereita ja perhettä.

Muuttaminen tänne oli kaikista muutoista tressaavinta ikinä. Ei pelkästään siksi, että muutettiin kahden pienen lapsen kanssa. Oikeastaan lasten kanssa muuttaminen ei varsinaisesti ollut tressaavinta, vaan se mitä muuttopäivänä tapahtui.
Meidän muuttopäivä oli 31.8. Jolloin saimme avaimet uuteen asuntoon. Kun meidän oli tarkoitus muuttaa ja muutto autokin jo sovittu muuttopäivälle, selviää meille perille saapuessa että täällä on vielä keskeneräistä ja kenelläkään ei ole mitään asiaa ennen kello 16. Kauhee tressi iski tietysti päälle, autossa huutaa väsyneet lapset ja autossa oli myös jotain pientä muuttokuormaa. 
Äkkiä, soitto muuttofirmalle että hei nyt kävi näin ja mitä tehdään?
Onneksemme muuttofirmalle sopi hoitaa meidän muutto illalla. Mutta asia selvisi meille vasta, kun olimme ajaneet takaisin vanhalle asunnolle jossa meidän kaikki pakatut tavarat ym. Odotti muuttamista. 
Muuttofirmankin piti asia järjestellä uudestaan, miettiä ja selvitellä kuka voisi meidän muuton hoitaa. Olen todella kiitollinen, että muutto loppujen lopuksi sujui hyvin ja muuttofirma suorastaan pelasti tilanteen! 
Annoinkin muuttofirmalle positiivista palautetta, jossa kiitin kaikesta siitä mitä tekivät. 
Ei ole itsestäänselvää, että muuton ajankohtaa pystyy enää muuttopäivänä siirtämään. Varsinkin kun meidän muutto osui kuun viimeiselle päivälle. Joka sattuu olemaan aika suosittu muuttopäivä. 

Nyt kun muutosta tulee elokuussa kuluneeksi jo vuosi on tilanteesta jota kuinkin toipunut.
Eikä, lapsetkaan enää muista millaista hässäkkää tänne muutto meidän perheelle oli. 

Kuva otettu syyskuussa 2021 kun oltiin koko perhe lenkkeilemässä. Näissä maisemissa kelpaa lenkkeillä.



Tämäkin syyskuussa 2021.  Ihana kuva, ihana metsäreitti.

maanantai 15. helmikuuta 2021

Mitä pakata sairaalakassiin?

 Esikoisen aikaan en ollut juurikaan ehtinyt edes miettiä, mitä kaikkea muuta sairaalaan tarvitsisi ottaa mukaan, kuin henkkarit ja äitiyskortti. Synnytyskin käynnistyi niin yllättäen, että sairaalakassin pakkamisen kanssa tuli kiire. Nyt olen ehtinyt pohtia, kun kokemuskin tuo lisää tietoa mitä olisi kiva tai hyvä pakata mukaan sairaalaan sitten kun synnytys lähenee. Ja tällä kertaa aion pakata sen kyllä hyvissä ajoin. 


Tässä alkuun listaus mitkä ovat välttämättömiä HUS sairaalan sivujen mukaan:

  • Neuvolakortti + kuvallinen henkilöllisyystodistus
  • Säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet
  • Henkilökohtaiseen puhtauteen tarvitsemasi välineet, kuten hammasharjan ja - tahnan, deodorantin, shampoon jne.
  • Vaatteita itselle ja lapselle, jos suunnittelet meneväsi perhepesähotelliin (Huom. Jos ette pääse perhepesähotelliin, sairaalassa voi käyttää myös sairaalan vaatteita. )

Tässä listaa mitä olen hieman itse suunnitellut ottavani mukaan:

  • Edellisen ja nykyisen raskauden ajan äitiyskortit
  • Kuvallinen henkilöllisyystodistus
  • Synnytystoivelista (Synnytystoivelista on hyvä kommunikoinninväline synnyttäjän ja kätilön välillä, vaikka asiat eivät etenisikään omien toiveiden mukaan)
  • Jotain luettavaa, lehti tms. (Vaikka viime kerralla ei kyllä ehtinyt lukemaan)
  • Hammasharja +tahna
  • Suihkusaippua, Shampoo
  • Deodorantti
  • Hiusharja
  • Huulirasva 
  • Vartalorasva (Edellisestä kerrasta muistan, että iho oli kuiva)
  • Jotkut aamutossut tms.
  • Ainakin miehelle mukaan eväät synnytyksen ajaksi
  • Omia eväitä mitä olin ajatellut, että olisi esim. vauvan synnyttyä mukava napostella(Luumuja, suklaata, pandan täytelakuja)
  • Kotiinlähtö vaatteet itselle ja vauvalle
  • Vaatteita itselle ja vauvalle siltäkin varalta, että pääsisimme perhepesähotelliin
  • Toalet-laukku, jossa säilyttää esim. hammasharjaa ym.
  • Kännykkä + laturi
  • Mahdollisesti langattomat kuulokkeet + laturi
  • Turvakaukalo (Tosin mies tuo kotiinlähtö päivänä)

Kannattaa pakata mukaan juuri ne asiat, joita kuvittelee kaipaavansa sairaalassa ollessa. Ja käsittääkseni sairaalassakin saa olla ihan omissa vaatteissa, jos kokee sen mukavammaksi. Mutta täytyy kyllä sanoa, että itse en ainakaan sairaalassa olo aikana kokenut tarvitsevani omia vaatteita. Sairaalavaatteet olivat oikein käytännölliset. 
Huom. Jos haluat käyttää kestovaippoja jo sairaalassa, ne täytyy pestä ihan itse.

torstai 17. joulukuuta 2020

Vauva tulossa. Mitä hankkia?

 Muistan esikoista odottaessa millaista oli pohtia mitä kaikkea tavaraa, ym. sitä tarvitsee kun vauva on tulossa. Luin kaikenlaisia listauksia siitä mitä mahdollisesti tarvitsisi. Kokeneemmat tiesi kertoa, että kaikkea ei kannata hankkia heti, mutta jotain on hyvä olla jo ennen vauvan syntymää. Nyt kun olen hieman itsekin kokenut, kun toista lasta odotan...väitän osaavani sanoa paremmin mitä saattaisi tarvita, kuin ensimmäistä odottaessani.

Sen huomasin jo esikoisen kohdalla, että se mitä jossain toisessa vauvaperheessä on ehdottomasti tarvittu, ei päde jokaisessa vauvaperheessä. Opin huomaamaan mitä tarvitsee ja mitä ei. Tarvittavia juttuja pystyi hankkimaan sitä mukaan, kun niitä koki tarvitsevansa.

Yritän seuraavaksi listata hieman mitä saattaa tarvita, kun vauva on tulossa. Eli en pelkästään sen mukaan mitä me tarvitsimme. Huom. tämä ei ole pelkkä listaus. Isommista hankinnoista teen erillisen tekstin ja muista jutuista pelkän listauksen.

LIIKKUMINEN

Mikäli liikutte autolla turvakaukalo + mahdollisesti iso-fix telakka (Jonka päällä turvakaukaloa pidetään) on tarpeellinen. Sitä tarvitsee jo sairaalasta kotiin tullessa, mikäli aiotte siis autolla kotiin sairaalasta mennä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan turvakaukaloa autoon jo ennen vauvan syntymää. Voi olla melkoinen show saada turvakaukaloa ensimmäistä kertaan autoon siinä vaiheessa, kuin ollaan esim. kotiin tulossa sairaalasta. 

Yhdistelmävaunut/rattaat on jonkinlaiset varmasti hyvä olla. Yhdistelmävaunut on mielestäni siitä hyvät, että niitä voi käyttää myös vauvan kasvaessa. Koska kun vauva alkaa osata istua, koppaosa ei ole enää tarpeellinen. Vaihtoehtoja rattaiden suhteen on monia. Joten suosittelisin käymään liikkeissä, jossa saa neuvoja ja ohjeita vaunujen valintaan. Koska se minkälaiset juuri teidän vauvaperheenne tarvitsee...riippuu ensinäkin siitä minkälaiseen käyttöön ne tulevat? Liikutteko paljon rattailla, kuljetteko esim. epätasaisessa maastossa? Liikutteko julkisilla? Tarvitseeko rattaiden mahtua autoon?  Ja siis ihan ylipäänsä minkälaisia ominaisuuksia rattailla toivoisi olevan.

Kantoliina/kantoreppu voi olla myös joskus ihan kätevä. Näitäkin löytyy kaikenlaisia. Hyvä kantoreppu on mielestäni Tula free to grow, siinä ei tarvitse olla erillistä vauvatukea ja sitä voi käyttää vastasyntyneestä-20 kg asti. Tosin itse en jaksaisi enää taaperoikäistä siinä kantaa. Mutta jonkinlaisesta kantorepusta/liinasta voi olla siis hyötyä, ihan jos tarvitsee kotona saada kädet vapaaksi. 


KOTONA OLEMINEN, NUKKUMINEN YM.

Sitteri on joillekin ehkä tarpeeton. Mutta meidän esikoinen oli siinä melko paljon. Ja viihtyikin siinä useammin, kuin esim. kantorepussa. Sain usein aamupalan syötyä rauhassa, kun pikkuinen oli sitterissä vieressä. 

Unipesä ei koskaan hankittu, hyvä vain. Se olisi ollut meille täysin turha. Mutta mainitaan sekin nyt tässä, koska joku saattaa sellaisen haluta vauvalleen hankkia. Unipesiä on kaikenlaisia, ilmeisesti tukes ei niitä suosittele käyttämään. Ja suurimmaksi osaksi se jäi juuri tästä syystä meiltä ostamatta. Unipesä ei ole tarkoitettu vauvan nukkumiseen. Mutta siihen voi jollain olla kätevä laskea vauva hetkeksi. 

Pinnasänky oli meille tarpeeton ensimmäiset kuukaudet, koska meidän esikoinen nukkui perhepedissä.  Yritimme kyllä saada nukkumaan pinnasängyssä, mutta saimme heti huomata että esikoisella ei ollut minkäänlaista aikomusta suostua nukkumaan pinnasängyssä. Perhepedissä täytyy aina muistaa, että vauvalla täytyy olla sellainen paikka missä vauva ei pääse vahingossakaan putoamaan. Ja ymmärtääkseni esim. keskosvauvaa ei suositella nukuttamaan perhepedissä. Nyt toisen vauvan kohdalla hankimme todennäköisesti sellaisen sivuvaunun, jonka saa ihan sänkyyn kiinni viereen. Ja sängyn puolen laita on sivuvaunusta silloin pois, niin on vähän kuin olisi vauva vieressä. Koska esikoisemme nukkuu vielä pinnasängyssä. 

Jos vauva nukkuu pinnasängyssä. Pinnasänkyyn tarvitsee tietysti hankkia patja ja lakanat. Peittoa ei vauvalle kannata hankkia, koska tukehtumisvaara. Vauva ei myöskään tarvitse tyynyä. Reunapehmuste voi olla hyvä hankkia, kunhan se on sellainen että saa kiinnitettyä pinnoihin ja vauvalla ei ole mahdollisuutta siihen tukehtua. Kaikkea ylimääräistä kannattaa pinnasängyssä välttää.


VAUVAN HOITO

Esikoista odottaessa ajattelin alkuun, että ei me hoitopöytää tarvittaisiin. Hankittiin kuitenkin varmuuden vuoksi, kun sopiva löytyi käytettynä. Hyvä että hankittiin. Vasta synnyttäneeni oli paljon ergonomisempaa ja mukavampaa vaihtaa vaippaa hoitopöydällä, kun muut vaihtoehdot olisi ollut lattialla tai sängyllä. Hoitopöydällä sai myös säilytettyä kaiken tarpeellisen, eikä tarvinnut erikseen kerätä viereen kaikkea tarpeellista.

Kylpyamme ja kylpytuki: Meille riitti kylpyamme hyvin, mutta toiset saattavat haluta myös kylpytuen. Lämpömittarilla saa testattua onko vesi sopivaa. Sellaisen saa äitiyspakkauksesta. Tosin meillä se jäi vähän käyttämättä, kun näytti mitä sattuu. Sitten piti ihan käsin kokeilla, että vesi ei ole liian lämmintä.

SITTEN LISTAUKSEEN NIISTÄ VÄHÄN PIENEMMISTÄ HANKINNOISTA

  • Vaippoja
  • Vanupuikkoja + septidi (Napatyngän kuivana pitämiseen)
  • Vanulappuja (Mm. silmien puhdistamiseen)
  • Kannellinen roskakori vaipoille (Suosittelen!)
  • Kylpypyyhkeitä
  • Kosteuspyyhkeitä, wet wipes (Jos esim. peppua ei pääse vedellä pesemään)
  • Harsoja (Sopii moneen käyttöön, mutta esim. puklut voi olla hyvä pyyhkiä harsoilla)
  • Talkki + bepanthen (Vaippa-alueen hoitamiseen, joku voi kokea myös sinkkivoiteen tarpeelliseksi mutta me ei itse sitä juurikaan tarvittu.)
  • Babywash + vauvaöljy (Libero on ainakin hyviä ja ilmaiset näytepullot sai ilmaisesta libero laukusta. Ja taisi riittää kokonaisen vauvavuoden)
  • Ceridal öljyä (Karstaan, kuivaan ihoon. Neuvola lääkärin ohje oli tämä)
  • Kynsisakset (Tulee äitiyspakkauksen mukana)
  • Jonkinlaiset tumput käsiin, jotta vauva ei saa raavittua itseään. Sukat toimii hyvin tähän tarkoitukseen. 
  • Tutteja 
  • Tuttipulloja 
  • Tuttipullojen sterilointilaite (Me steriloitiin tuttipulloja keittämällä, ei tarvittu sterilointilaitetta. Jälkikäteen ajateltuna se olisi varmasti säästänyt aikaa)
  • Rintapumppu (Löytyy käsin käytettävää tai sähköistä)
  • Rintaliivin suojat
  • Maidonkerääjä (Mulla ei tälläistä ollut, mutta on ilmeisesti sellainen mikä kerää tihkuvan maidon talteen, lukija korjaa jos olen väärässä?)
  • Äidinmaidon korvikkeita (Mikäli esim. maitoa ei tule riittävästi)
  • D-vitamiinia (Suositellaan antamaan 2 viikon ikäisestä, 2 vuoden ikäiseen asti. Saa apteekista tippoina, jossa kätevä annosteluun tarkoitettu pipetti)
  • Lämpöpussi turvakaukaloon (Talvella hyvä olla)
  • Hammasharja (Hampaita aletaan harjata heti, kun hampaita alkaa puhjeta)
  • Hoitolaukku
  • Sateensuoja rattaisiin
  • Puuhamatto (Meidän esikoinen tykkäsi ihmetellä puuhamaton värejä ja leluja jo 1-2 kk iässä)
VAATTEITA

Omakohtainen kokemus on että pärjättiin ensimmäiset viikot tosi pienellä vaatemäärällä.
Mutta pyrin tähän seuraavaksi listaamaan mitä voi olla tarpeellista hankkia. Ja muista: Äitiyspakkaus sisältää hyvän määrän vaatetta. Meidän esikoinen syntyi joulukuussa, joten äitiyspakkauksen toppapuku oli ihan liian iso. Ja seuraavan talvena äitiyspaukkauksen toppapuku olikin jo liian pieni. Eli riippuen missä vaiheessa vauva syntyy, toppapuku voi olla liian iso ja seuraavan kerran kun tarvitsee...liian pieni.

Merinovillahaalari jos talvi tai ylipäänsä kylmä. Sopii hyvin esim. autolla liikuttaessa, kun lasta ei saisi turvallisuuden vuoksi pukea turvakauloon/turvaistuimeen paksuihin vaatteisiin. Vaan mahdollisimman ohuisiin vaatteisiin. Jotta turvakaukalon/turvaistuimen vyöt saisi kiinnitettyä mahdollisimman lähelle lapsen ihoa vasten.

Omakohtainen kokemus vaatekoosta on muuten se että koko 74 menee aika pitkään. 

Mutta kirjoitan tässä nyt pienen listauksen siitä mitä vaatetta voit tarvita:

  • Bodyja (Eri kokoja, oma kokemus on että 50/56 koko jäi pieneksi jo ennen kuin ehdittiin kunnolla vaatteita vauvalle tarvitsemaan. Ja meidän esikoinen oli 48 cm ja 2,8kg  syntyessään)
  • Potkuhousuja
  • Housuja, paitoja
  • Sukkia
  • Puolipotkuhousuja
  • Sukkahousuja
  • Yöpukuja/unipusseja
  • Päähine, käsineet
  • Töppöset 
  • Aurinkolasit
  • Villavaatteita

Tästä tekstistä ja siinä olevista listauksista saattaa toki puuttua jotain. Mutta eiköhän näillä jo hyvän alkuun pääse. Ja ensinäkin sen kyllä huomaa itse, kun jotain tarvitsee. Omakohtainen kokemuksen mukaan voin sanoa, että isommat hankinnat on hyvä tehdä jo raskauden aikana. Esim. rakenneultran jälkeen voi olla kiva alkaa miettiä mitä kaikkea tarvitsee. Silloin on paremmin aikaa miettiä rauhassa, vaikka koko loppuraskaus aika. Itselleen voi tehdä myös omia listauksia, mitkä auttavat hahmottamaan mitä kaikkea kokee tarvitsevansa. 

Sellainen juttu vielä tähän väliin, että... on itsestään kiinni haluaako jotain juttuja ostaa käytettynä, vai kaiken uutena. Turvakaukalo tosin on sellainen mikä kenties kannattaa hankkia uutena, ellei osta täysin tutulta ihmiseltä. Koskaan ei voi täysin tietää onko turvakaukalo ollut autossa kolarin sattuessa. Tai onko se jo liian vanha käytettäväksi. Niissä on jonkinlaiset päiväykset. Turvakaukalo suositellaan vaihtamaan uuteen mikäli se on ollut autossa kolarin sattuessa. Vaikka siinä ei olisikaan näkyviä vahinkoja. 

 





torstai 3. joulukuuta 2020

Meidän perhe kasvaa alkukeväästä 2021

5.8.2020 tein raskaustestin koska menkat oli myöhässä. Testi oli positiivinen. En ole aiemmin halunnut siitä julkisesti kirjoittaa, mutta koska nyt on rakenneultra ym. takana päin ja raskaus on sujunut ainakin toistaiseksi hyvin...haluan voida kirjoittaa siitä tänne blogiin.
Eli meidän pienestä joulukuussa 2018 syntyneestä esikoisesta on tulossa isoveli. Jos vain kaikki menee hyvin.
Vaikka toinen lapsi oli yhtä paljon haluttu, toivottu ja yritetty kuin meidän esikoinenkin....Niin koin alkuraskaudessa myös hieman surua siitä, että pian en ole enää kahden niin usein esikoiseni kanssa. Lapsi muuttaa aina perheen dynamiikkaa. Joten kai sitä jotenkin mietti millä tavoin asiat tulevat muuttumaan.
Raskauden edetessä olen tuntenut lähinnä suurta iloa siitä, että pian olen yhden lapsen sijasta, kahden lapsen äiti.
Se on jännää. Ai niin ja pidimme hiljattain myös gender reveal-juhlat, ihan pienimutoiset vallitsevan tilanteen vuoksi. Juhlissa paljastui että toinen vauva tulisi olemaan tyttö.
Hassua kyllä, mutta melko alusta lähtien minulla on ollut sellainen olo että tämä toinen on tyttö. En osaa selittää miltä se tunne tuntuu tai miten se on mahdollista, koska en oikein itsekään tajua. Mutta se on sellainen selittämätön tunne.
Aivan kuten esikoisen kohdalla oli alusta lähtien sellainen jännä poika-fiilis. Niin tämän raskauden kohdalla on ollut tyttö-oloja. Hieman toki epävarmempi tyttö-fiilis, kuin mitä oli esikoisesta poika-fiilikset.
Raskaus on edennyt siihen pisteeseen, että tänään 3.12.2020 on raskausviikot 22+6.
Laskettu aika on 2.huhtikuuta.2021.
Saa nähdä syntyykö maaliskuun vai huhtikuun puolella tämä toinen. Esikoinen syntyi tasan viikko ennen laskettua aikaa. 

Olen pohdiskellut miten elämä ja arki ylipäänsä tulee muuttumaan, kun toinen vauva syntyy.
Elämä on taatusti hektisempää kahden lapsen kanssa, kuin yhden. On taatusti hyvää tuuria jos saan molemmat lapset nukkumaan päiväunia samaan aikaan, sitä vaan ei taatusti tapahdu.
Voin kuvitella että on onnekasta, jos ehdin päivän aikana viettää edes vähän aikaan vain toisen lapsen kanssa.
Esikoisemme on melko todennäköisesti ainakin alkuun mustasukkainen. Ja tätäkin asiaa olen yhdessä mieheni kanssa pohtineet. Kuinka on tärkeää muistaa antaa myös kahden hetkisestä aikaa esikoiselle,
vietettävä vain äiti-poika aikaa, kuin myös isä-poika hetket ovat myös todella tärkeitä.
Sekä tietysti ottaa esikoista mukaan vauvan hoitoon hänen omien kiinnostustensa mukaan.
Ei tulisi mielenikään pakottaa. 
Olemme jo jonkun aikaa jutelleet esikoiselle kuinka "äidin vatsassa kasvaa vauva" 
Ja kun sitten välillä tulen kysyneeksi esikoiseltani: "Haluatko antaa vauvalle pusun",
tulee hän yleensä ilomielin hymyillen antamaan vatsalleni pusun ja vielä silittää päälle.
Se on suloista. Ja varmasti tulee hetkiä jolloin vauva sitten oikeastikin saa vielä niitä haleja ja pusuja isoveljeltään.
Mutta olen varautunut myös mustasukkaiseen käytökseen. Arki tulee olemaan haasteellisempaa kahden lapsen kanssa. 

Seuraavassa blogitekstissä olisi tarkoitus pohtia, mitä tarvitsee hommata kun vauva on tulossa?